Vappu on suomalaisen työn päivä, jolloin juhlitaan aherrustamme ylioppilaslakit päässä – tai ilman.
Vaikka nykyään vappu on tunnettu valtaosin opiskelijoiden juhlana ja ilmapalloista, sen alkuperä on työväenliikkeessä. Vappu oli alun perin työväen juhla, joka juontaa juurensa Yhdysvaltojen Chicagoon, jossa 1886 tapahtui suuri työväenliikkeen mielenosoitus ja Haymarketin verilöyly. Työväenliikkeen juhlaa alettiin viettää 1. toukokuuta eri puolilla maailmaa, ja Suomeen tämä perinne saapui 1890-luvulla. Alun perin vappu oli siis enemmän työväenliikkeen ja ay-liikkeen juhla, jossa juhlistettiin työntekijöiden oikeuksia ja vaadittiin parempia työolosuhteita.
Vapun juhla kuitenkin muuttui ajan myötä, ja Suomessa siitä tuli nopeasti myös opiskelijoiden juhla, jossa keskiössä olivat haalarit, serpentiinit, ja tärkeitä yhteiskunnallisia asioita käsittelevät keskustelut. Vappu vakiintui opiskelijajuhlaksi 1900-luvun alussa ja on sittemmin saanut enemmän vapaamuotoisen, iloisen ja kansanjuhlan luonteen. Alkuperäiseltä merkitykseltään se oli kuitenkin enemmän yhteiskunnallinen ja poliittinen juhla.
Perinteisiä vappuun kuuluvia asioita
Perinteisiä vappuun kuuluvia teemoja ovat mm.
- vappupallot
- sima
- tippaleivät
- nakit ja perunasalaatti
- ylioppilas- / teekkarilakki päässä
- Patsaiden lakitukset eri kaupungeissa
Vappu eri vuosina
- Vappu 2022: sunnuntaina 1.5.
- Vappu 2023: maanantaina 1.5.
- Vappu 2024: keskiviikkona 1.5.
- Vappu 2025: torstaina 1.5.
