Naistenpäivänä on tarkoitus juhlistaa naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia, mutta samalla myös nostaa esiin asianyhteyksiä, joissa edistystä edelleen tarvitaan. Naistenpäivä on julistettu virallisesti YK:n toimesta merkkipäiväksi 1975, mutta sen juuret ulottuva kauemmaksi 1900-luvun alkuun Kööpenhaminaan.
Naistenpäivän taustalla on siis painava ajatus, mutta siitä huolimatta sitä myös juhlitaan kepeämmin. Ei ole kiellettyä hemmotella naisia kyseisenä päivänä ja muistaa esimerkiksi ruusuin.
Naistenpäivän historia Suomessa
Vaikka naistenpäivä on tunnustettu YK:n toimesta virallisesti vasta 1975, sen juuret Suomessa ulottuvat tiettävästi 1900-luvun alun työväenliikkeeseen, ja sen alkuperä ei ollut niinkään juhlassa vaan työolojen parantamisessa ja naisten oikeuksien puolustamisessa. Ensimmäinen kansainvälinen naistenpäivä vietettiin 8. maaliskuuta 1911, ja sen järjesti Sosialistinen naisten kansainvälinen komitea. Tavoitteena oli nostaa esiin naisten halu saada äänioikeus, paremmat työolot ja tasa-arvoisuus yhteiskunnassa.
Jatkuvasti kehittyvä naistenpäivä on sittemmin saanut myös kaupallisen ja juhlallisemman muodon, mutta sen alkuperäinen viesti tasa-arvosta ja oikeuksien puolustamisesta on edelleen keskeinen osa sen juhlaa.
Nykyaikainen naistenpäivän symboli, kukkakimppu, ei ole alun perin ollut romanttinen ele vaan tunnustus naisten panokselle yhteiskunnassa. Aluksi kukkia annettiin tunnustuksena naisten työlle, eivätkä ne olleet pelkästään lahjoja vaan myös taistelun symboli.
Naistenpäivä eri vuosina
- Naistenpäivä 2022: tiistaina 8.3.
- Naistenpäivä 2023: keskiviikkona 8.3.
- Naistenpäivä 2024: perjantaina 8.3.
- Naistenpäivä 2025: lauantaina 8.3.